Bisnespöhinää-vaellus 2015

Uncategorized

Kun sutta lähtee pakoon, tulee ihminen vastaan

Lähdin tasan kuukausi sitten Inarista yli 1000 kilometrin hirmuvaellukselle. Seikkailu on ollut ajoittain taistelua kylmyyttä ja hyttysiä vastaan, mutta suurin haasteeni on ollut selviytyminen erilaisten ihmisen kanssa. Petoeläimistä ei ole ollut pelkoa.

Jokainen, joka seuraa uutisia maailmanmenosta, voi todeta että susi ihmisille on on toinen ihminen.

Sanasotaa entisen armeijan kapiaisen kanssa

 

Haastavin tilanne sattui parisen viikkoa sitten, taivallettua pisimmän yli 26 kilometrin päivämatkan.

Lähtiessäni aamulla, mieli oli korkealla ja muutoinkin tuntui käveleminen mukavalta. Päätin, satoi tai paistoi, taivallan Utsjoelle ja lepään siellä muutaman päivän.Soitin illalla, hyvissä ajoin motellin pitäjälle, kysyäkseni: Sopiiko saapua yöpymään noin puolen yön aikaan? Pyyntööni suostuttiin.

Viimeiset kilometrit olivat yhtä tuskaa. Kävin yksinpuhelua itseni kanssa: ” nyt saa kävely kohta riittää… mä en jaksa enää metriäkään.. paska jätkä.. ei muka jaksa kävellä.. yritä edes.. kaikki nauraa sulle jos nyt jätät kävelyn tähän.”  Vihdoin ja viimein saavuin hoiperrelen motelliin, ja yön kulkija otetiin vastaan hyvin yrmeästi.

Aamulla motellinpitäjä kertoi olevansa Etelä-Suomesta kotoisin oleva entinen armeijan kapianen. Runsaan aamiaisen jälkeen, olo tuntui äärimmäisen väsyneeltä ja uupuneelta. Mielestäni kysyin asiallisesti,  olisiko mahdollista siirtää lähtöäni tuntia myöhemmäksi. Entinen armeijan kapiainen, nykyinen motellin asiakspalvelija Puolustusvoimien esiliina yllään totesi, ettei käy vaan minun on poistuttava tasan kello 12.00 tai maksettava 30 euroa ekstraa. Väsyneenä ja pettyneenä menin takaisin huoneeseen ja mietin vaihtoehtoja. Puolentunnin kuluttua menin uudestaan kysymään, että olisiko mahdollisuutta lähteä 15 minuuttia myöhemmin ilman lisämaksua. Kirjoittaisin ja laittaisin sivuilleni linkin motellista. Entinen Puotusvoimien kapainen ja nykyinen motellin asiakaspalvelija paukutti käsiään yhteen: ”Helvetti sentään, etkö jo usko, minä jo sanoin, että häivyt tasan kello kaksitoista. Sitäpaitsi. Sinä tulet tänne ja herätät minut keskellä yötä ja tulet nyt vaatimaan lisäpalveluksia.”

Tunsin olevani koko Lapin surkein asiakas. Herätän entisen Puolustusvoimien kapiaisen, nykyisen motellin  asiakaspalvelijan ja vaadin seuraavana päivänä vielä 15 minuutin lisäaikaa. Maksoin sentään yöstä 60 euroa ja ostin vielä 10 eurolla viisi jugurttia. Seikkailijalle oli  moisen syyn taikia oikeus huutaa ja kiroilla!

Tilanteen olisin ymmärtänyt paremmin jos motelli olisi ollut täynnä asiakkaista, mutta paikka ammotti puolityhjyyttä.

Valitettavasti minulla on äärimmäisen huono ennakointikyky hahmottaa tulevat yllättävät tilanteet. Varsinkin väsyneenä ja uupunena. Sinä blogini lukija saatat ajatella, että ” mitäs lähdit tuollaiselle reissulle, jos sinulla ei ole paineensietokykyä.”

Myönnettäköön, että aika hullua on lähteä tällaiselle reissulle. Huomattavasti helpompaa olisi ollut jäädä kotiin herkuttelemaan tiriseviä ja rasvaisia grilliruokia ja jälkiruuaksi vielä nauttia puolilitraa jäätelöä mansikkahillon ja kermavaadon kera.

Totta puhuen. Mukavampaa on silti kantaa 34 kilon rinkkaa Lapissa kuin  samankokoista rasvaista vatsareppua kotona.

Bisnes Pöhinää 2015 Vaelluksella on yksi henkilökohtainen tarkoitus. Oppia tulemaan toimeen vaikeissa ja haastavissa tilanteissa – hermostumatta. Siinä haastetta riittää. Toiseksi. Haluan opetella tulemaan toimeen itseni kanssa. Monesti me kaikki käymme suurinta taistelua itsemme kanssa. Kukapa voi rintaansa lyödä ja sanoa: ”minussa ei ole mitään vikaa, olen täydellinen.”

Elämää täällä Lapissa ollaan oppimassa iloineen ja suruineen. Väsymyksestä, uupumuksesta sekä haastavista sosiaalisista tilanteista huolimatta vaellus on mennyt mukavissa merkeissä.

Vinkki yrittäjille. Asiakaspalvelutehtäviin soveltuu henkilö, joka kykenee vastaanottamaan asiallisesti asiakaspalautetta. Lisäksi henkilöllä tulee olla ehdottomasti peretynyt palveluammatin saloihin. Totuudennimissä on sanottava. Kaikista persoonallisuuksista ei ole asiakaspalvelijoksi. Perusasiat on hallittava. Iloisen ilmeen lisäksi on osattava sanoa muutamat sanat: Tervetuloa, Kuinka voin palvella, Olkaa Hyvä ja Kiitos käynnistänne.

Vihreä mies Norjassa

 

Ensimmäistä kertaa jouduin pukemaan ylleni vihreän sadetakin ja housut, kun saavuin sateen vihmoessa pieneen Pohjois-Norjalaiseen paikkakuntaan Tana Bruhun. Sateesta huolimatta, yli 13 kilometrin taivallus sujui ilman ongelmia.

Täältä matka jatkuu huomenna kohti Pykeijaa. Jossain vaiheessa loikkaan erämaan puolelle kalastamaan. Vinkiksi kaikille, jotka aikovat kalastamaan Norjan puolella. Hankkikaa ehdottomasti kalastusluvat. Täällä ei selviydy pienillä sakoilla ja kalastusvälineiden menettämisellä. Sakot saattavat olla tuhansia euroja ja pahimmassa tapauksessa joutuu vielä matkustamaan Osloon selvittämään kalastusluvan puuttumista. Lupa maksaa 660 Norjan kruunua eli noin 70 euroa.

Yhteistyökumppanin terveiset

 

Ennen vaellukselle lähtöä kävin Haapajärvellä hotelli Kulkurissa. Kahden päivän aikana ehti tapahtua, toisena päivänä olin kokkina ravintolan keittiössä. Siitä tarinaa myöhemmin.

Jos olet työ- tai lomamatkalla Haapajärvellä valitse hotelli Kulkuri, joka sijaitsee luonnonkauniilla Haapajärven rannalla.

 

Minne seikkailijaa tuuli kuljettaa

 

Hyvä kysymys.Kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua uskomattomia asioita. Kaikkea en halua edes kertoa. Eräs nainen sanoi minulle, että sinulla on niin paljon tapahtumia. Harvalla koko elämässä. Joudut vielä naimisiin, jos tuota tahtia seikkailusi jatkuu.